ME VAADIMME TULOKSIA

Eikö kaikkien Romani Järjestöjen ja romanipoliitisten ohjelmien tavoitteena ole edistää ja valvoa Suomen lain mukaisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista, sekä muissa kansainvälisissä oikeudellisissa asiakirjoissa määriteltyjä ihmisoikeudellisia, sosiaalisia, taloudellisia ja vähemmistöpoliittisia oikeuksia?

Ja eikö samalla pitäisi romani järjestöjen ja näitten eri poliitisten ohjelmien tulisi  edistää romanikulttuurin ja kielen asemaa, romaniväestön integroitumista yhteiskuntaan sekä romanien osallistumista julkiseen elämään ja päätöksentekoprosessiin?

Sekä tietysti vastustaa myös kaikenlaista rasismia ja syrjintää?

Miksi tämä ei kuitenkaan ole toteutunut?

Sen sijaan kaikki Romani Järjestöt te 
Osaatte puhua ja puhuttaa, mutta ette luoda, ettekä toteuttaa!

Harva saa palkkaa siitä, että sotkee työkseen muiden asioita. Te saatte!

Ja näin on ollut jo vuosikymmeniä.

Aikuisen romaniväestön koulutuksellista tilannetta on pyritty parantamaan jo 70-luvuta lähtien järjestämällä erilaisia työllisyyskursseja.

Järjestettyjä kursseja ovat olleet muun muassa ompelu- ja vaatetusalan kurssit, hevostenhoitajakurssit, koulunkäyntiavustajakurssit sekä verhoilijan koulutus, musiikkikurssit, lähihoitajakurssi sekä taidekäsityön pienyrittäjäkurssi.

Myös työhön valmentavia kursseja on järjestetty eri puolilla Suomea. Näihin kursseihin on usein liitetty mahdollisuus opiskella peruskouluaineita.

Kurssien kesto on ollut yleensä kahdesta kahdeksaan kuukauteen. Kurssit ovat helpottaneet koulutuksellista tilannetta, mutta kohtuullisen lyhyillä kursseilla saatu koulutus ei välttämättä ole kilpailukykyinen työmarkkinoilla.

Näitä järjestetään vielä edelleen.

Romani edustajat hokevat muille romaneille näin " TE mustalaiset ette tee mitään, ettekä halua mitään, ettekä osallistu mihinkään. Vaikka ME teemme kaikkemme teidän hyväksi ilman palkkaa ".

Eli 47 vuotta sitten aloitettu "romanityö" ja silti nykyiset romani järjestöjen "edustajat " sanovat vieläkin 2017 luvulla että, koko romaniväestöltä puuttuu 1500 Suomen kielen kantasanaa edelleen, tämä tieto ilmestyi julkisuuteen jo 80 luvulla ja jatketaan näin,he eivät ole kykeneviä edelleenkään integroitumaan, ovat älyllisesti heikompia kuin joku toinen rotu ja eivät edes ymmärrä selkeästi sen maan kieltä jossa ovat asuneet satoja vuosia. 
Mitä kieltä romanit sitten puhuvat ja ymmärtävät? Ei ainakaan oma alkuperäistä romanikieltä.

Toinen asia mistä usein järjestöt puhuu, on kuinka romanit eivät tahdo käydä kouluja tai töissä ja kuinka nykyajan vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan ja tukea heitä oikein että menestyisivät elämässä. Vanhemmuus on heillä aivan hukassa.

Kolmas asia, en tiedä mikä ammattitausta näiden väitteiden sanojilla on mutta, he väittävät Romani lapsia vähä-älyisiksi ja kuinka heillä ei ole hienomotoristisia taitoja sekä heiltä puuttuu kielelliset taidot. Siitä huolimatta, että he puhuvat suomea, heidän sanavarastonsa voi olla suppea ja monet käsitteet vieraita. 
Ja ihan kuin tämä kaikki ei jo riittäisi niin vielä lisäks lisätään että, Romaniperheille voivat olla vieraita päivähoidon rytmi ja kellonaika.

Nyt kun virastot ja laitokset ja virkamiehet soveltavat käytännössä näitä teidän laatimianne ohjeistuksia, niin mitä te sitten sanotte?

Te sanotte silloin apua pyytäneelle, emme voi auttaa!

Ja KUKAAN ei ota vastuuta teoistaan ja sanoistaan, ei edes virkamiehet!

Olen kysynyt ja ihmettelyt usein MIKSI emme tule kohdeltuksi tasa vertaisena Suomen kansalaisena vielä reilun 500 vuoden jälkeenkään?


SYY on että ROMANI järjestöt itse pitävät yllä eriarvoiseen asemaan asettamista, annettaan ymmärtää että mustalaiset sopeutuvat edelleen alistettaviksi ja uhreiksi!!

ME EMME SUOSTU UHRIUTUMAAN

Tiedoksi teille kaikkille, eivät romanit elä enään 1970 lukua, vaan elämme vuotta 2017 ja ihmiset osaa etsiä tietoa ja
jokainen tietää oikeutensa ja sen verran myös ymmärtävät lakia että tämä on SYRJINTÄÄ ja se johtuu etnisestä taustasta!

Onko romani järjestöjen tehtävä jatkaa sitä syrjintää mitä pääväestö on tehnyt satojavuosia? 
Antaa lausuntoja ja ohjeistuksia jotka todellisuudessa vääristävät romani kultuurin ja tavat eivätkä millään muodoin tue yhdenvertaisuutta?!

Erittäin huolestuttavaa on se kun Valtion laitokset ja virkamiehet/naiset ovat mukana ja antavat julkisuuteen YLEISTÄVIÄ ja syrjiviä näkemyksiään koskien KOKO romaniväestöä??!!

Herää kysymys ONKO Suomi edelläkävijä MAA ihmisoikeuksien puolestapuhujina ja HYVÄKSYYKÖ Suomen valtio vieläkään romaneita tasavertaisena kansalaisenaan?

Romaneista on tehty kymmeniä tutkimuksia, jotka todellisuudessa on minun mielestäni etnistä profilointia, tietyn ominaisuuden, piirteen tai "älyllisen" kehityksen mukaan.
Ja nämä tutkimukset eivät ole luoneet mitään hyvää kuvaa romaniväestöstä.

Nyt on aika antaa TULOKSIA, mitä olette saaneet aikaan?

Eikä meille enään riitä kun kehutte itse saavutuksianne!

Tahdomme saada yksityiskohtaisen raportin ohjelmien, hankkeiten, projektien aikaansaannoksista!

Ruohonjuuritasolta!

Mukaan lukien kaikista niistä ihmisistä ja perheistä, joiden elämää olette koskettaneet ja auttaneet integroitumaan 
tasavertaisena Suomen kansalaisena yhteiskuntaan.

Olette saaneet vuosikymmenien ajan erilaisia avustuksia miljoonia euroja KOKO Suomen romaniväestön nimissä ja kehtaatte vielä lisäksi väittää että romaniväestö on yhtä takapajuinen kuin he olivat 70-luvuilla.

Siksi kysymys

Mitä olette sitten saanut aikaan romaniväestön hyväksi?
Mitä nämä eri romanijärjestöt ovat saaneet aikaan?
Entäs ne koulut ja opettajat jotka ovat opettaneet romaneita? Eivätkö he ole osaneet opettaa ede suomen kieltä romaneille?

Olette saaneet aikaan kärrynpyörä lipun, uuden romanikielen joka ei ole alkuperäinen kieli, saitte vaihdettua " mustalainen " sanan romani sanaksi, yhdellä A:lla sekä kansallispäivän.

On tehty myös määritelmä KUINKA tulla romaniksi??
Enään ei siis olla syntyjään romani vaan se on ANSAITTAVA?

"Yksi yleisimmin siteerattu on Martti Grönforsin määritelmä, jonka mukaan romaniksi voidaan katsoa henkilö, joka itse kokee olevansa romani. Kuka tahansa ei voi kuitenkaan ilmoittaa olevansa romani, vaan romanius on ansaittava. Kaikkein oleellisinta romanien kanssa työskenneltäessä on miten kulttuuri vaikuttaa yhteistoimintaan, millainen on sen vaikutus perheen/henkilön toimintaan suhteessa muihin." (http://www.romanomissio.fi/projektit/luento.htm)

Eräs toinen hankkeita järjestämässä oleva henkilö kirjoitti seuraavasti

"Olen pitemmän aikaa miettinyt erästä asiaa. Olemme historioitsijoiden mukaan eläneet Suomessa yli 500 vuotta. Suurin osa kohtaamistani romaneista sanoo, ettemme tarvitse mitään järjestöjä ja toimijoita tai yhdistyksiä auttamaan meitä kiinnittymään yhteiskuntaan; kouluttautumaan ja sitä kautta menemään laajasti erilaisiin töihin. Ovet ovat auki ja meillä kaikilla samat mahdollisuudet, kykenemme siihen itsekin.

Tämä on kaikki aivan totta mutta sit se kysymys, että miksi tutkitut tilastot todistavat kouluttautumishalukkuutemme olevan todella vähäistä ja työttömyys keskuudessamme kaikilla mittareilla mitattuna tähtitieteellisen korkea. Miksi?

Joku tässä yhtälössä mättää!"

Eli onko järjestöjen mielestä vika niissä romaneissa joita heidän hankkeet/projektit koskaan ei edes kosketa?On olemassa romaneita jotka eivät edes tiedä mistään projekteista tai hankkeista.

Emmekö voi kouluttautua tai työllistyä ilman näitä järjestöjen järjestämiä projekteja?

Tuo on harhaluullo. Sillä minun perhe ja sadat muut ovat kouluttautuneet ja työllistyneet ilman näitä romanijärjestöjen vaatimaa erityiskohtelua romaneille.

Kun julkisuudessa sallitaan tälläisiä rasistiset tai syrjivät asenteet ja kielenkäyttö ja eriarvoiseen asemaan asettavat ohjeistukset, "opukset" sekä julkiset haastattelut jotka ovat erikoisia karkeine stereotypioineen niin, ne ikään kuin antaa luvan ilmaista rasistisia mielipiteitään julkisesti ilman minkäänlaista perustetta.

Kuinka paljon meidän tulee muuttua, että tulemme kohdeltuksi yhdenvertaisena Suomen kansalaisena?

Siis romanijärjestöjen mielestä? Pitääkö meidän hävittää oma identitettimme?

Vai saammeko integroitua Romanina Suomen yhteiskuntaan?

Keneltä meidän pitää anoa lupa olla omia itseämme suomalaisessa yhteiskunnassa?

Minun mielestäni erittäin tärkeää on, että romanitaustaista asiakasta tai oppilasta ei kohdeltaisi stereotyyppisesti oman ryhmänsä jäsenenä vaan yksilönä, kuten kaikkia muitakin. Tämä on yhdenvertaisuutta.

IHMISOIKEUKSIEN yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että KAIKKI ihmiset ovat OIKEUKSILTAAN samanarvoisia riippumatta iästä, ETNISESTÄ tai kansallisesta alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai MUUSTA HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ TEKIJÄSTÄ tai OMINAISUUDESTA.

Jos yhtä IHMISTÄ tai IHMISRYHMÄÄ kohdellaan ilman hyväksyttävää syytä ERI TAVOIN kuin MUITA SAMASSA ASEMASSA olevia, on kyseessä SYRJINTÄ ja siten IHMISOIKEUSLOUKKAUS.

TÄHÄN syylistävät nämä lausuntojen ja haastattelujen antajat SEKÄ niiden julkaisijat!

Eikä tässä ole kyseessä ainoastaan romaniedustajien antamat julkaisut vaan kantaväestön virkamiehet tekevät samoin.
Laitan esimerkin aika tuoreestakin haastattelusta.

Turun Sanomat julkaissut 17.4.17.

Yksi haastateltavista on Marja Heikkilä ja hän toteaa näin:

"Monissa romaniperheissä pulmana on, että kielen ymmärtämisen taso ei ole tarpeeksi hyvä ja sen takia he eivät ole tarpeeksi hyvin selvillä kaikista asioista ja mahdollisuuksista, sanoo Heikkilä."

Luultavasti hän tarkoittaa tällä noita kadoksissa olevia sanoja??!

Ei siinä vielä kaikki.

Hän kertoo myös yleisellä tasolla romani väestöstä näin sekä luokittelee monet ymmärttämättömiksi.

Hän myös jatkaa näin

"Kun ajattelee lapsia, niin hehän ovat täysin syyttömiä näihin tilanteisiin. Jostain ne ennakkoluulot ovat syntyneet, ja jos jollain aikuisella on joitakin (omia) kokemuksia, niin eihän niistä lapsia voi syyttää, sanoo johtaja Maria Heikkilä raportin julkaisseesta Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta (KOSKE)."

Hän siis mainitsee että lapsemme tulevat kiusatuksi kouluissa kun joillakin pääväestön vanhemmilla on "omia" kokemuksia, mutta itse jäin ihmettelemään MITÄ kokemuksia?

Ja oikeuttaisiko nämä "kokemukset" pääväestön kiusaamaan romani lapsia?

Artikkeli kertoo myös

"Tuoreen raportin perusteella suomalaiset tuntevat yhä huonosti romanikulttuuria eikä vuoropuhelu romanien ja valtaväestön välillä luista niin hyvin kuin voisi toivoa."

Minun tietääkseni romanikulttuuria on noudettu tunnettavaksi ainakin jo 70 luvulta alkaen, eli jo 47 vuotta ja yhä enemmänkin viime vuosina, olemmehan jo asuneet Suomessa n.560 vuottakin jo. 
Mutta silti (muka) pääväestö ei tunne meitä, mutta ihmettelen kuinka romaniväestö tuntee kantaväestön ja heidän kultuurinsa?

Koko artikkeli luettavissa osoitteessa

http://www.ts.fi/…/Romanilapset+yha+silmatikkuja+kouluissa…

Mikä tarkoitus näillä on? Muuttaako nämä mitään vai lisääkö nämä paremminkin ennakkoluuloja ja käsityksia romaniväestöstä?

Koen todella loukkaavana tämän tyyppiset kirjoitukset ja "ohjeistukset " ja olen erittäin huolestunut siitä kun julkinen sektori käyttää hyväksi tämän kaltaisia arviointeja jotka ovat yhtä kuin profilointi. Yhteistä näillä on etninen tausta.
Nauttiiko tälläisten lausuntojen antajat koko romaniväestön luottamusta?

Kysynkin onko samanlaisia opuksia ja ohjeistuksia julkaistu viranomaistahoilta Suomen Ruotsalaisista, Saamelaisista, Pohjalaisista, Savolaisista, Karjalaisista YM..?

Kaikilla heilläkin on oma kulttuurinsa ja kaikki ovat SILTI yhdenvertaisia lain mukaan. Eikö meidän Suomen romanienkin tulisi olla?

Jos ei ole julkaistu heistä, niin IHMETTELEN että mikäköhän tässä on takana kun romaneista on useita, tai mitä tällä ajetaan takaa? Jotain "rotuhygieniaohjelmaa" jossa epäkelvot yritetään saada kelvollisiksi vai??

Eikö romanijärjestöt ja niissä toimivat henkilöt toimi asiakaspalvelussa?
Eikö silloin ole myös asiakkaiden mielipiteillä merkitystä?


Ainakin pitäisi olla.

Vuonna 2013 annetussa neuvoston suosituksessa vaaditaan toimia useilla aloilla, kuten koulutuksen alalla, Euroopan suurinta etnistä vähemmistöä edustavien romanien integraation tehostamiseksi. Lasten oikeus koulutukseen on kirjattu Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen 28 artiklaan.

SUOSITUKSEN TARKOITUS

Suositus on osoitus kaikkien EU-maiden vahvasta ja yhteisestä poliittisesta sitoutumisesta seuraavien tavoitteiden entistä tehokkaampaan edistämiseen:

sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjuminen ja

todellisten parannusten aikaansaaminen romanien integraation edistämisessä koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen aloilla.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Koulutuksen saamisen takaamiseksi suosituksessa kehotetaan EU-maita toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että

1.

romanipoikia ja -tyttöjä kohdellaan yhdenvertaisesti ja että heillä on täysimääräiset mahdollisuudet saada laadukasta yleiskoulutusta

2.

romanilapset suorittavat vähintään pakollisen koulutuksen.

Näiden tavoitteiden perusteella EU-maiden olisi pyrittävä varmistamaan, että

kouluissa ei tapahdu erottelua eikä romanilapsia sijoiteta asiattomasti erityisopetusta tarjoaviin kouluihin

koulunkäyntinsä kesken jättävien määrää vähennetään kaikissa koulutusasteissa (muun muassa toisen asteen koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa) – Eurooppa 2020 -strategialla pyritään vähentämään koulunkäyntinsä kesken jättävien osuus alle 10 prosenttiin ja varmistamaan, että vähintään 40 prosentilla nuorista on korkea-asteen tutkinto (esim. yliopisto) tai vastaava tutkinto;

pääsyä varhaiskasvatukseen lisätään ja varhaiskasvatuksen laatua nostetaan muun muassa antamalla tarvittaessa kohdennettua tukea;

yksittäisten oppilaiden tarpeita tarkastellaan ja käsitellään tiiviissä yhteistyössä heidän perheittensä kanssa

käytetään osallistavia ja räätälöityjä opetus- ja oppimismenetelmiä, muun muassa tukiopetusta oppimisvaikeuksista kärsiville sekä toimenpiteitä luku- ja kirjoitustaidottomuuden torjumiseksi, ja edistetään koulun ulkopuolisen toiminnan saatavuutta ja käyttöä

kannustetaan vanhempia osallistumaan enemmän koulutyöhön ja parannetaan tarpeen mukaan opettajakoulutusta

kannustetaan romanilapsia osallistumaan keski- ja korkea-asteen koulutukseen ja saattamaan se päätökseen

tarjotaan laajemmin toista mahdollisuutta palata kouluun ja pääsyä aikuiskoulutukseen sekä tuetaan

koulutusasteesta toiseen siirtymistä

romanien työmarkkinoille pääsyä helpottavien taitojen hankintaa.
Seuranta ja arviointi

EU-maiden on seurattava ja arvioitava niiden toimien vaikuttavuutta, joita ne toteuttavat sekä romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden että sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa.

Tämä voidaan tehdä asettamalla tavoitteita tai keräämällä laadullista tai määrällistä tietoa toimenpiteiden sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.

EU:n perusoikeusvirasto on laatinut monivuotisen romaniohjelman (2012–2020). Se laatii säännöllisesti kertomuksen saavutetusta edistyksestä ja antaa EU:n toimielimille ja EU-maille neuvoja kaikkialta EU:sta kerättyjen tietojen perusteella.
Raportointi ja jatkotoimet

EU-maiden on raportoitava Euroopan komissiolle 1. tammikuuta 2016 mennessä toimenpiteistä, jotka ne ovat toteuttaneet tämän suosituksen mukaisesti. Tämän jälkeen niiden on toimitettava nämä tiedot vuosittain.

Komissio puolestaan varmistaa, että se käyttää EU-maiden toimittamia tietoja avuksi romanien integraatiota edistävien strategioiden täytäntöönpanoa koskevien vuosikertomustensa valmistelussa.

Tulokset otetaan huomioon myös eurooppalaisessa ohjausjaksossa talouspolitiikkaa koordinoitaessa. Vuodesta 2012 lähtien neuvosto on osana eurooppalaista ohjausjaksoa antanut maakohtaisia suosituksia viidelle maalle, jossa elää suuri romaniyhteisö (Bulgaria, Tšekki, Unkari, Romania ja Slovakia).

TAUSTAA

Romanien integraatio Euroopan komission verkkosivustolla

EU:n perusoikeusvirasto
SÄÄDÖS

Neuvoston suositus, annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1–7)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle — EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille (KOM(2011) 173 lopullinen, 5.4.2011)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Vuoden 2015 kertomus romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta (COM(2015) 299 final, 17.6.2015)

linkkejä 
http://www.romanomissio.fi/projektit/luento4.htm

 

Vähemmistöjen oikeudet

Vähemmistön käsite on laaja: vähemmistöihin voidaan laskea niin alkuperäiskansat kuin etniset, kielelliset, uskonnolliset ja kulttuuriset vähemmistöryhmätkin. Eri vähemmistöryhmät kohtaavat osittain erilaisia haasteita oikeuksiensa toteutumisessa, mutta monet ongelmat ovat myös useille vähemmistöille yhteisiä.

YK:n vähemmistökysymyksistä vastaava itsenäinen asiantuntija on tuonut ihmisoikeusneuvostolle antamissaan raporteissa selvästi esille, että vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen on tärkeää paitsi ihmisoikeuksien, myös rauhan ja turvallisuuden sekä kehityksen näkökulmasta. Vähemmistökysymykset ovat tärkeä tekijä sekä konfliktien ehkäisyssä että konfliktien jälkeisessä rauhanrakennustyössä.

Vähemmistöoikeuksien keskeiseen asemaan yhteiskunnallisen vakauden ja rauhan edistämisessä kiinnitettiin huomiota myös esimerkiksi vuoden 2005 YK-huippukokouksen päätösasiakirjassa. Vähemmistöoikeuksien parantaminen on lisäksi edellytys YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumiselle, sillä vähemmistöt ovat yleensä yhteiskuntien köyhimpiä ryhmiä. Köyhyyden taustalla on usein pitkään jatkunut yhteiskunnallinen syrjintä, riisto ja syrjäytyminen.

Vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeudet ovat ajankohtainen aihe myös Suomessa. Koska Suomen väestön ikääntyminen lisää ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa, maahanmuuttajien kotoutumiseen ja hyvinvointiin olisi kiinnitettävä paljon huomiota. Suomen historiallisiin vähemmistöihin kuuluvat romanit kohtaavat jatkuvasti syrjintää monilla eri elämänalueilla, ja saamelaisten oikeudet maahan ovat yhä ratkaisematta.

Vuonna 2007 YK:n yleiskokous hyväksyi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen, joka sisältää sekä yksilöoikeuksia että kollektiivisia oikeuksia. Vaikka julistus ei ole oikeudellisesti velvoittava sopimus, sitä on pidetty tärkeänä merkkipaaluna alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisessä. Julistus muun muassa tunnustaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden ja oikeuden päättää omista luonnonvaroistaan sekä oikeuden säilyttää ja vahvistaa omia poliittisia, oikeudellisia, taloudellisia ja kulttuurisia instituutioitaan.

YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista suomeksi ja saameksi (Suomen YK-liiton julkaisu, pdf)