Sivistynyt ei sulje silmiään.

Rasistinen väkivalta romaneja kohtaan on lisääntynyt ja he ovat monissa maissa joutuneet vihapuheiden kohteeksi.
Euroopan romanit on ajettu heikko-osaisuuden noidankehään.

Euroopassa ei ole tasa-arvoa ilman romanien tasa-arvoista asemaa, yhdenvertaisuutta lain edessä ja yhtäläisiä sosiaalisia oikeuksia, katsoo Helsingin yliopiston oikeusfilosofian ja oikeusteorian dosentti Ari Hirvonen.

Ari Hirvonen lähtee siitä, että Euroopan olisi kyettävä tekemään välinsä selviksi romaneja laillisin ja laittomin keinoin alistavan ja syrjivän historiansa kanssa.

Vastuu ei kuulu vain poliitikoille, oikeusistuinten tuomareille ja muille virranomaisille. Se on kaikkien eurooppalaisten asia. Hirvonen kertoo näkemyksensä keskiviikkona julkaistussa teoksessa Huomio! Romaneja tiellä.

Jotta Euroopan unioni toimisi perustavien arvojensa mukaisesti olisi sen ja sen jäsenvaltioiden tunnustettava romanit olennaiseksi osaksi omaa menneisyyttään, nykyisyyttään ja tulevaisuuteen.

Tämän pitäisi Hirvosen mielestä olla selvää, koska nimenomaan romanit ovat todellisia unionin kansalaisia, kansallisvaltioon sitoutumattomia eurooppalaisia, joissa vapaan liikkuvuuden periaate on ruumiillistunut satojen vuosien ajan.

Hirvonen vaatii Euroopan romaneille yhdenvertaiset poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet muiden maiden kansalaisten kanssa. Yhdenvertaisuuden vaatimus ja syrjimättömyyskielto kieltää kaikenlaisen romanien syrjinnän.

Sen ajan siis pitäisi olla Euroopassa ohi, eikä EU:n jäsenvaltioissa pitäisi voida rajoittaa, tarkkailla tai kontrolloida romanien liikkumista ja oleskelua.

Syrjäytymisen noidankehä

Todellisuus kuitenkin on, että romaneihin suhtaudutaan Euroopassa kaikista hienoista periaatteista huolimatta ”sisäisinä ulkopuolisina”. Heitä eivät todellisuudessa koske unionin kansalaisille kuuluvat perusoikeudet, eivät edes ihmisoikeudet. Heitä syrjitään yhtä hyvin lainsäädännön kuin viranomaistoiminnan keinoin.

Romanien kohtelu on EU:ssa myönnetty monissa raporteissa ja lausunnoissa. Ihmisoikeuskomissaari Viviane Reding on todennut heidän asemansa olevan koko Euroopan yhteinen häpeä. Komission tuoreen raportin mukaan romanit kärsivät rasismista.

Rasistinen väkivalta romaneja kohtaan on lisääntynyt ja monissa maissa he ovat joutuneet vihapuheiden kohteeksi. Poliitikkojen ja mielipidejohtajien rasistinen retoriikka on lisääntynyt. Ennakkoluuloja pidetään yllä viranomaisten lausunnoissa ja tiedotusvälineissä.

Kaikki tämä on ollut omiaan viemään romanit heikko-osaisuuden, ulossulkemisen, erottelun ja syrjäytymisen noidankehään.

Historiasta arjen kuvaukseen

Huomio! Romaneja tiellä -kirjaan on koottu Suomeen Romaniasta ja Bulgariasta tulleisiin romaneihin tutustuneiden kansalaisaktiivien ja alan tutkijoiden kirjoituksia. Niissä kuvataan monipuolisesti arjen olosuhteita ja historiaa. Kirja sisältää myös analyysejä romanivähemmistöön suhtautumisesta koko Euroopassa.

Parikymmentä vuotta romanien kanssa kenttätyötä tehnyt vapaa tutkija Airi Markkanen luo lukijalle lähikuvaa romanikerjäläisistä ihmisinä. Hän kertoo erityisesti romaninaisten elämästä ja välittää heidän kertomuksiaan arjesta Helsingin kaduilla.

Markkanen kuvaa kohtaamansa romanit ystävällisiksi ihmisiksi, joihin on helppo luoda yhteydet. Hän paheksuu tiedotusvälineiden lyömää rikollisleimaa.

Helsingissä kerjäävät romanit kerjäävät elääkseen, korostaa Markkanen. Heidän työpäivänsä ovat pidentyneet, mutta päivätienestit pienentyneet. Kun se vuosina 2008–2009 oli noin 20 euroa, saattaa se tänä vuonna jäädä 10 euroon.

Airi Markkanen–Heini Puurunen–Aino Saarinen (Toim.): Huomio! Romaneja tiellä. Like 2012

Kerjäläis ongelma?

Vanhaselle haukut: ”Sivistynyt ei sulje silmiään”

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö kritisoi pääministeri Matti Vanhasen(kesk.) kerjäläislausuntoa. Vanhanen totesi eilen, että rahan antaminen kerjäläisille pitäisi lopettaa, jotta kerjäläisongelma ratkeaisi nopeasti.

-On pääministeriltä naiivia ajattelua, että kerjäläisongelma ratkeaisi sillä, että "kukaan ei anna rahaa kerjäläisille". Pääministeriltä odottaisi poliittisia ehdotuksia siitä, mitä Suomen pitäisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi.

"Poissa silmistä, poissa mielestä" ei riitä toimintalinjaksi, kirjoittaa Niinistö blogissaan.

Erimielisyyden selittänee osaltaan erilainen katsontakanta: puhuessaan "kerjäläisongelmasta" Vanhanen puhuu romanikerjäläisten ilmestymisestä Suomen kaduille. Niinistön näkökulmasta ratkaisua vaativa ongelma ei ole uusi katunäkymä, vaan se, mikä alun alkaen tuo kerjäläiset Suomeen.

-Jo "kerjäläisongelma" on käsitteenä hämärä. Ongelma kenelle? Köyhyys on valtava ongelma, mutta "kerjäläisongelma" tarkoittanee lähinnä sitä, että joidenkin mielestä kerjäläiset pilaavat katukuvan tai muuten vaan ovat epämiellyttäviä, Niinistö ihmettelee.

-Kerjääminen on köyhyyden oire. Romanien osalta se on myös oire syrjinnästä ja jopa vainosta. Monissa Itä-Euroopan maissa romanien tilanne on viime vuosina vain pahentunut. --- Mikä siis ajaa esimerkiksi Itä-Euroopan romanit istumaan kaduilla ympäri Eurooppaa - mafiako?

Ei, vaan heidän elinolojensa järkyttävä tila Itä-Euroopassa, hän jatkaa.

Niinistö viittaa Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johanssoninblogiin, jossa todetaan, ettei romanikerjäläisten toiminnan järjestäytyneisyydestä tai "mafian" osallistumisesta toimintaan ole todisteita.

Niinistön mukaan Suomen yhteiskunnan ja kaupunkien on kiinnitettävä huomiota romanien perusoikeuksien toteutumiseen paikallistasolla.

-Monille suomalaisille voi olla ikävää kohdata syrjäytymistä kaduillamme. Sivistynyt yhteiskunta ei kuitenkaan ratkaise ongelmia sulkemalla silmänsä hädänalaisuudelta.




Euroopalle ongelma

Ville Niinistö: "Kerjäläisongelmasta" (blogi)

Eurooppa, meillä on ongelma. Valtava ja yhteinen ongelma: köyhyys. Sen näkyvä ilmentymä ovat pahvimukit edessään kaduillamme istuvat Itä-Euroopasta saapuneet kerjäläiset.

Kerjääminen on köyhyyden oire. Romanien osalta se on myös oire syrjinnästä ja jopa vainosta. Monissa Itä-Euroopan maissa romanien tilanne on viime vuosina vain pahentunut.

Unkarissa äärioikeistolainen liike on viime aikoina vahvistunut ja erityisesti romanit ovat olleet heidän kohteenaan. Unkarin romaneita kohtaan on tehty viime aikoina useita väkivaltaisia hyökkäyksiä.

Viittä äärioikeiston kannattajaa epäillään kuuden romanin surmasta. Itävaltalaisen tutkijan Gerhard Baumgartnerin mukaan vainoja lietsoo samanlainen talousolojen heikentyminen kuin 1930-luvulla. Vaikka EU:n sisäisten hakijoiden osalta turvapaikan saannin kynnys on korkealla, ei romanien syrjinnässä olla kaukana siitä tilanteesta, että kriteerit täyttyisivät.

Mikä siis ajaa esimerkiksi Itä-Euroopan romanit istumaan kaduilla ympäri Eurooppaa - mafiako?

Ei, vaan heidän elinolojensa järkyttävä tila Itä-Euroopassa.

Romanit ovat kenties Euroopan huonoimmassa asemassa oleva vähemmistö. Heidän köyhyytensä ja syrjintä siirtyy edelleen sukupolvelta toiselle ja he kärsivät yhä Itä-Euroopassa muun muassa holokaustin perinnöstä.

Köyhiltä puuttuu ääni, joka saisi päättäjät liikkeelle.

Meillä hyväosaisilla ääntä riittää. Suomessa keskustelua on käyty kokoomusedustajan ehdotettua kerjäämisen kriminalisointia.

Monet puhuvat kyllä mielellään globaalista vastuusta, mutta ongelmien tullessa kotiovelle, omille kaduillemme, huudetaan poliisia apuun. Ikään kuin poliisi voisi ratkaista köyhyysongelman ja romanien koko Euroopan laajuisen surkean elintilanteen.

Pääministeri otti sen kannan, että lakia ei tarvita. Olen samaa mieltä. Lainsäädäntö tekisi erilaisesta hädänalaisuudesta rikoksen ja kerjäämisen määrittely olisi hyvin vaikeaa.

Sen sijaan on pääministeriltä naiivia ajattelua, että "kerjäläisongelma" ratkeaisi sillä, että "kukaan ei anna rahaa kerjäläisille".

Pääministeriltä odottaisi poliittisia ehdotuksia siitä, mitä Suomen pitäisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi. "Poissa silmistä, poissa mielestä" ei riitä toimintalinjaksi.

Jo "kerjäläisongelma" on käsitteenä hämärä.

Ongelma kenelle?

Köyhyys on valtava ongelma, mutta "kerjäläisongelma" tarkoittanee lähinnä sitä, että joidenkin mielestä kerjäläiset pilaavat katukuvan tai muuten vaan ovat epämiellyttäviä.

Kerjääminen saattaa olla eri tavoin järjestäytynyttä, mutta väitteitä järjestäytyneestä rikollisuudesta ei ole todennettu. Tätä on viranomaisten ja tutkijoiden syytä tarkemmin tutkia. Amnesty ja muut järjestöt eivät ole saaneet viranomaisilta konkreettisia tietoja väitteen tueksi. Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson bloggaa aiheesta Iltalehden sivuilla.

Mitä sitten ainakin voidaan tehdä?

Suomen pitää vaatia, että EU puuttuu romanien kohtaamaan rasistiseen kohteluun ja syrjintään ja että köyhyyden kierre katkaistaan.

Euroopan parlamentti ja useat sen parlamenttiryhmät ovat vuosikausia vaatineet EU:n romanistrategiaa, mutta komissio ei ole vieläkään tehnyt esitystä.

Pääministeri Vanhasen tulisi olla aktiivinen komission ja EU-maiden suuntaan romanistrategian aikaansaamiseksi. Myös komissaari Olli Rehninpitäisi vauhdittaa asiaa komissiossa.

EU käyttää tällä hetkellä merkittävästi rakennerahastorahaa muun muassa Romaniaan ja Bulgariaan.

Romanistrategian avulla voitaisiin painostaa näitä maita kanavoimaan rahaa romaniyhteisön aseman parantamiseen.

Emme enää voi sulkea silmiämme tilanteelta.

EU:n perusoikeusviraston yhtenä painopisteenä on oltava romanien aseman parantaminen.

Ei riitä, että asiaan vaikutetaan vain EU:n kautta: Suomessa kaupunkien on kiinnitettävä huomiota romanien perusoikeuksien toteutumiseen paikallistasolla.

Esimerkiksi Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen järjestää Sompasaareen majoittuneille romaneille saniteettitilat. Suomen on tehtävä myös kahden välistä yhteistyötä ongelmien ratkaisemiksi suoraan niiden maiden kanssa, joista romaneja on Suomeen tullut.

Monille suomalaisille voi olla ikävää kohdata syrjäytymistä kaduillamme. Sivistynyt yhteiskunta ei kuitenkaan ratkaise ongelmia sulkemalla silmänsä hädänalaisuudelta.